Parasta keväällä: lauttamatkat kannella, aallokko josta roiskuu pisaroita naamalle. Merituuli ja lokkien kiljunta. Ja kyllä, kuukauden kuluttua olen luultavasti valmis ampumaan jokaisen kirkujan.
Voin silti helposti allekirjoittaa pari vuotta sitten mainitsemani lauseen, ettei lauttamatkoihin kyllästy koskaan. Matka saareen kestää vartin, jonka aikana tuuli puhaltaa stressin pois ja aurinko lämmittää poskia. Happi kulkee helteilläkin, vaikka tunnelma muuten olisi tiivis.
Turistivirran kasvaessa tihenee onneksi myös vuorovälit, parin viikon päästä lautat suhaavat tänne jopa vartin välein ja vesibussi aloittaa liikennöinnin. Ei harmita niin paljon jos myöhästyy.. Ihmeellistä kyllä, en ole montaakaan kertaa jäänyt kyydistä, vaikka joka hemmetin kerta juoksen rantaan viime minuuteilla. Olen vääntänyt jokaisen seinäkellomme kymmenen minuuttia etuaikaan ja vain hellan kello kertoo oikean ajan. Toimii, vaikka sen tietää.
