Kimpassa kylille

Erehdyin ottamaan kaksi askelta polulle. Ei mennyt montaa sekuntia, kun jaloissa viuhahti ja kaksi pötkylää toppatakkeineen ryntäsi ohitseni. Polku vie tielle, jota pitkin mamma monesti kävelee koirien kanssa, joten tottakai nytkin oltiin lähdössä lenkille! Sopivasti hämärtyessä, niin ettei kohta erottaisi tietä ojasta.

Kipitin niiden perään, huutelin ja viheltelin, mutta kaverit olivat jo hyvän matkaa edellä. Sitä oltiin juostu peräkkäin ja vierekkäin, virne naamalla ja tulpat korvissa.

Hetken huutelun tuloksena toinen vatipää ilmestyi paikalle ilman takkia ja toinen vasta kotipihalle. Mielenkiinnolla odotamme, mistä mäyräkoiran talvivaatteet löytyvät lumien sulaessa.

Tähtipölyä, kultaa ja yksisarvisia – The Wrecking Queens // GOLDEN


Räjähdän rakkaudesta ja ylpeydestä ja onnesta! En tajua kuinka ympärilläni voi olla niin lahjakkaita ja ihania ihmisiä, MUN IKIOMIA YSTÄVIÄ!

Nyt yhdet niistä on tehneet musavideon niille toisille, jotka ovat tehneet aivan saatanan hyvää musiikkia, jonka tahdissa vielä yksi tanssii taivaallisesti.

The Wreckin Queens – Golden. Videon on kuvannut ja ohjannut Annu Timonen ja Kerttu Malinen, videolla tanssii Sointu Pere. Olen niin tiloissa, etten pysty nyt sanomaan enempää.

Maailman parasta perjantaita, hyvästi. POKS!!!

Kakskerran kaunottaret

Bella, suuri pehmeä vanhus. Vasta se oli se pieni Espoosta kiikutettu vahinkopentu, jonka kaikki veljetkin menivät tutuille. Ainakin yhdestä veljestä on jo aika jättänyt, eikä Bellakaan enää aivan vetreimmillään ole. Mutta ihana ja rakas se on, voi jestas että onkin. Pikkusiskot pyörivät sen ympärillä, eikä se ole moksiskaan, rauhallisena seuraa sivusta mäyriäisten loikkimista.

Tänään pyrytti lunta taivaan täydeltä. Maisemasta katosi värit ja pikkukoirat joutuivat loikkimaan edetäkseen. Muta manasi viikset jäässä hiutaleita pois naamaltaan, mutta antoi kohta periksi ja jatkoi hippaa siskonsa kanssa.

Kakskerrassa kaikki kohdallaan, terkkuja Turusta!

KUVAT DORIT SALUTSKIJ

Tekemistä Tahkolla

Yhteistyössä Tahko & Skiexpo

Muutaman päivän lomaan saa mahtumaan valtavasti tekemistä. Vaikka laskettelimme valtaosan päivistä, ehdimme tehdä paljon muutakin; syödä hyvin  ja rentoutua rauhassa.

Tahko Spa-hotellin kylpylässä tuli polskittua kahteen otteeseen, ja molemmilla kerroilla altaasta löytyi tuttuja Helsingistä, hauskaa!

Kylpylä oli mahtava! Lapset olivat aivan liekeissä kelluvasta Wipeout-radasta, vesiliukumäestä ja ulkoaltaista, minä ja Hanna nautimme hierovista vesiputouksista ja pinkeistä drinkeistä lepotuoleilla. Testasimme myös ohjattua vesijumppaa, sekä vesijuoksimme poikien polskiessa viereisellä radalla. Kylpylä oli miellyttävä, suihkut ja saunat siistejä ja varsinkin päivällä porukkaa sopivan vähän. 

Kävimme joka päivä eri ravintolassa syömässä. Tarjontaa oli pikaruuasta pitkään illalliseen, ja nautimme niistä kaikista. Yhtenä parhaana paikkana jäi mieleen ravintola Ukko, jossa söimme viimeisenä iltana. Ruoka oli taivaallista, palvelu loistavaa ja miljöö mukava. Lapset söivät nopeasti nälkäänsä ja lähtivät kämpille, kun minä ja Hanna tyhjennettiin vielä viinipulloa ja tilattiin jälkkäreitä. Teki hyvää viettää aikaa myös kaksin ystävän kanssa, ilman lapsia ja hässäkkää.

Mosquitossa saimme reissun suurimmat jätskiannokset. Voi pojat, että oli hyvää! Voin vain kuvitella annoksen terassilla nautittuna, kevätauringon lämmittäessä poskia. Alkoi juuri tehdä mieli jätskiä..

Spa Hotellilla oli miljoona eri aktiviteettivaihtoehtoa! Sen lisäksi, että sieltä löytyi kuntosali ja sisäliikuntakenttiä, oli respan vieressä keilaradat. Minä vanhana keilahallin kahvilatyöntekijänä tietysti aivan innoissani moisesta. Otettiin parina iltana hohdokkaat matsit.

Kuntosalin vieressä on sisäpelikenttiä, joihin tutustuimme itse asiassa heti ensimmäisenä iltana, junamatkan jälkeen. Pitkä paikallaan istuminen saa lapset levottomiksi, mutta sählymatsi auttoi asiaa. Kentältä palasi iloisia ja hikisiä poikia. 

No olihan siellä tietty pelihuonekin. Tätä tilaisuutta käytimme esimerkiksi sinä aikana, kun itse makasimme hieronnassa. Nerokasta.

Farmi jäi tiukan aikataulun vuoksi kokematta, mutta kävin itsekseni kerran höpöttelemässä hevosille. Farmilta löytyy paljon muitakin eläimiä ja elämyksiä, kuten minimönkijöitä!

Pukeutuminen oli päivittäin melko sama; toppahousut, huppari ja takki. Kaikki vähänkään edustavampi jäi käyttämättä. Ihanan rentoa rinnemeininkiä!

Kaikkien aktiivisten rientojen keskellä oli täydellistä pysähtyä hetkeksi ja varata aika Kauneushoitola Organicasta. Tarjolla on erilaisia hierontoja, kasvo-, käsi-, ja jalkahoitoja ja vaikka mitä. Me valitsimme intialaisen päähieronnan ja sen perään kuumakivihieronnan, eikä mennyt pieleen! Hoito oli jotain niin taivaallista, että siitä paluu maanpinnalle otti aikansa. Täy-del-lis-tä.
Lomasta jäi niin hyvä mieli, että varmasti tulee lähdettyä uudelleenkin. Viikko ei olisi yhtään liikaa, mutta tehokkaasti me neljässä päivässäkin saimme paljon koettua. Vähän kiinnostaisi kesäreissu ja uudet harrastusmahdollisuudet, ehkäpä toteutamme reissun jo ensi kesänä!