Eksyin eilen tietämättäni turkulaisten keskelle. Sain kutsun synttäreille, jossa ajattelin olevan paria lukuun ottamatta vain vieraita ihmisiä. No tavallaan ne olivatkin aluksi vieraita, mutta ne kaikki olivat Turusta! Mikä kotoinen tunne! Facebook kertoi yhteiset ystävät ja yht’äkkiä olimmekin jo lähes samaa sukua!
Selvitimme illan aikana mm Pallivaha -nimen synnyn ja mietimme sille ruotsinkielistä nimeä (pallvax). Pöydän alla joku sitoi sukkia solmuun ja hihitti.
Synttäreiltä siirryin treffeille vanhoille kotikulmille, Punavuoren Ahveneen. Siellä tuli istuskeltua ilta jos toinenkin ensimmäisinä Helsinkiin muuton jälkeisinä vuosina. Meitä muutti aikoinaan isompi ystäväporukka Turusta Helsinkiin, suuri osa Viiskulman ympärille ja Ahven oli sopivasti lähellä kaikkia. Nyt edellisestä käynnistämme oli kulunut vuosia!
Nostalginen ilta, kertakaikkiaan. Viimeisellä lautalla kotiin, vieressä uskomaton yhdistävä tekijä, yläkerran suloinen Hannah.
Pingback: Makuja ja muistoja Maxillissa | Paikka auringossa