Aihearkisto: Ravintolassa

Makuja ja muistoja Maxillissa

,

maxill

Viime viikonloppu oli harvinaisen tehokkaasti käytetty. Pubitreffien lisäksi suuntasimme Maxilliin, tilasimme kolmen ruokalajin illallisen ja pullon Rieslingiä. Vanhat kotikulmat tuoksuivat keväältä ja vuosien takaiset hulluttelut palasivat mieleen.

Asuimme silloin Jääkärinkadulla, 39-neliön yksiössä ja Marita naapuritalon-18 neliöisessä. Hankimme erittäin (epä)kätevät radiopuhelimet, joiden avulla koitimme huudella toisillemme viestejä. Eivät toimineet kauhean hyvin.

maxillmaxillmaxill maxill

Tuossa alhaalla se on, vanha kotiovi.  Siihen eteen tuli taskuparkattua pieni punainen Micra aina koulun jälkeen. Sisäpihalle piiloutui kaunis vanha puutalo, jota katselimme kahdesta etelään avautuvasta ikkunastamme. Kesällä oli törkeän kuuma, mutta minä rakastin aurinkoa sisällä. Milo asui ensimmäiset kolme viikkoansa täällä, sitten muutimme Kiloon.

jääkärinkatu

Café Vanille

,

_04A9995-2

Sen lisäksi että tuossa kauniissa vaaleanpunaisessa talossa asuu ryhmä ystäviä, on siinä myös ympäri vuoden auki oleva kahvila. Maailman kivointa poiketa kuumalle kaakaolle ulkoilun jälkeen, ja jatkaa siitä vain muutama hassu askel kotiportille. (Maailman kivointa myös niinä aamuina, kun huomaa oman kahvin olevan loppu!)

_04A0053_04A9996-2

Kahvin ja kakkujen lsäksi tarjolla on päivän keittoa, sekä olutta ja siideriä. Kaupanpäälliseksi ystävällistä palvelua, ihanat maisemat ja minuutin juoksumatka lauttarantaan.

_04A0062_04A0060_04A0064_04A0059

Suokissa suuri osa ravintoloista sulkee ovensa talveksi, mutta muutamat jatkavat ympäri vuoden. Ajattelin väsätä pienimuotoisen infon avonaisista paikoista ja julkaista sen vielä ennen ensilumia. Katsotaan ehdinkö.

Kahden kesken

,

Meillä oli viime viikolla harvinaiset neljä päivää. Lapset olivat mammalla ja me keskenämme kotona! Erittäin outoa. Minulla oli suunnitelmissa laittaa kaikki keskeneräiset kotijutut kuntoon, mutta mies perkele halusi ottaa rennosti. Pienen keskustelun jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen, veimme suurimmat romut vintille ja jätimme maalaamisen tulevaisuuteen.

Yhtenä vapaailtana lähdimme illalliselle Raflaan. Nautimme ruoista pitkän kaavan mukaan ja saimme eteemme toinen toistaan parempia annoksia. Raflan listalta voi luultavasti tilata mitä vain ja aina on takuuvarmasti juhlat suussa. Minä kyllä jumitan edelleen salaatissa, jossa on pariloitua lohta, avokadoa ja wasabia, sillä se on täydellistä!

Ilta oli ihana, jatkui vielä Coronaan ja päättyi Stellan ja Karon vieraspatjoille Kurvin täyshoitolaan. Seuraavan aamun herätyksen hoitivat kahden lapsen sijaan kaksi iloista karvanakkia ja aamiaiseksi tarjoiltiin kynttilän tulessa grillattuja VAAHTOKARKKEJA!!

Kaiken sen nelipäiväisen rentoilun ja riekkumisen jälkeen oli kuitenkin maailman ihaninta hakea pojat kotiin, hiljentyä yhdeksältä ja kuunnella niiden tasaista tuhinaa kerrossängystä. Kuinka lapsia ja niiden ääntä voikin tulla niin kova ikävä jo muutamassa päivässä! Ja kuinka tärkeää on välillä hoitaa se muutaman päivän ero huomatakseen sen.