Hämmentäviä hetkiä, kun valkoisen ja harmaan suloisessa sopusoinnussa alkaa nähdä värejä. Kaksitoista kirkasta palloa ilmestyi kuin tyhjästä, laskeutuen järven jäälle, kadoten yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin.
Tag Archives: Talvi
Helmikuun eka
Vau. Talvinen tammikuu loppui ja tuli keväältä tuoksuva helmikuu. En aio säikähtää muuttuvia vuodenaikoja, tulkoot talvi takaisin jos tahtoo, minä tunnen sen sitten siinä hetkessä. Tänään tunsin kevään. 
Jätin aamulla koneen avaamatta, puin lämpimästi päälle ja lähdin ulos. Nuuhkin ilmaa ja siristelin silmiäni, jäin penkeille istumaan ja ihmettelemään, kävelin rannalle ja kuuntelin veden liplatusta. Kuinka kesältä jokin ääni voikaan kuulostaa! Suljin silmäni, aurinko tarttui vaatteisiin ja lämmitti.
Ystävä saapui kuuman kaakaon ja itse tehdyn pullan kanssa, rakennettiin piknik ja kuvailtiin. En ollut eläessäni saanut niin hyvää kaakaota, linkkaan reseptiin heti kun se löytyy netistä, tämä oli kaukana O’boysta.
Haahuilin tunneleissa ja hiivin uinuvalle palstalle. Lumi peitti kasvit, talikot nojailivat tarvikelaatikkoon. Kaikki oli vielä talviunillaan. Viime kesän sadosta haukkasi myyrä ison osan, jännityksellä odotan tulevaa.
Päivä oli ihana. Tehtävien lista ei lyhentynyt juurikaan, mutta hyvinvoinnin saavi täyttyi yli äyräiden. Aivan kuin tuossa ei jo olisi tarpeeksi, voitin myös kahden hengen matkan Berliiniin. WHAAAT??
Jään nyt nipistelemään itseäni. Hyvää yötä.
Lumihommia
Tänään tuprutti taas taivaan täydeltä! Pihasta kolatut lumikasat muuttuivat hetkessä tunneleiksi ja linnoituksiksi, lapiot heiluivat ja hiki virtasi. Muutamat miinusasteet tuntuvat lähes kesäisiltä pitkän paukkupakkasjakson jälkeen.
Kävelin yöllä Ullanlinnasta lautalle. Lumisade täytti jo taivaan ja jalkojen alla oli vitivalkoinen kerros tuoretta lunta. Tuntui niin lämpimältä, että olin avata takin. Suomenlinnassa muutama juhlija hoiperteli vastaan viimeiseen lauttaan. Olin omassa väsymyksessäni kiitollinen kotimme sijainnista, sänky kainaloineen vain pienen ponnistuksen päässä rannasta.
Aamulla päästin koiran vapaaksi pihaan ja nauroin sen kengurumaisia loikkia koskemattomassa hangessa, sekin silminnähden nautti leudommasta säästä. Pian olimme kaikki ulkona, yltä päältä lumessa, jokaisella jokin tärkeä homma tehtävänä.
Viikonloput valuvat niin nopeasti, aika ylipäätään. Yritän pysyä mukana, vierailla lumilinnoissa ja ystävien luona, nauttia hetkistä ja nauraa. Ottaa kuvia, jotta voi myöhemmin palata muistelemaan.
