Kevätpuhdistus

Pitkän tauon jälkeen saimme itsemme saunaan. Edellisellä reissulla oli vielä ihan pimeää, nyt aurinko laski vasta saunavuoron aikana värjäten taivaan punaiseksi.

Levitin naamalle testiin saadun Mádaran hiili & mutanaamion, johon olen totaalisen rakastunut. Naamio lupaa taistella saasteiden vaikutusta ja ikääntymistä vastaan, se tuntuu ihanalta ja näyttää poikien mielestä hienolta. Mitäpä sitä muuta kaipaisi, kuin poikien suosiota ja pehmeetä naamaa.

Elämässä on tapahtunut suuria. Nyt ollaan viralisesti putipuhtaalla pöydällä. I-ha-naa. 

KUVAT DORIT SALUTSKIJ

Täysi

Ahmin auringonlaskuja. Jokavuotinen sekoaminen valon määrästä, bonarina juuri nyt taivaalla möllöttävä täyskuu.

En suinkaan ollut yksin ihailemassa iltaa. Rannassa pörräsi drone ja mattolaiturilla joku tähtäsi kuunsiltaan.

Koira räsähti läpi jään isoon lammikkoon ja palasimme pian kotiin kuivattelemaan.

Sunnuntaikävely Suomenlinnan tunneleissa

En kyllästy kiertämään saaria. Tutut mukulakivitiet vievät vieläkin joskus uusiin paikkoihin, tunneleihin joissa en ole aiemmin käynyt.

Olen asunut Suomenlinnassa nyt kuusi vuotta. Vuosiin mahtuu valtavasti eri vaiheita, muttei kertaakaan kyllästymistä. Rantakallioille on valunut kyyneleitä niin ilosta kuin surusta, meri vieressä on aina helpottanut hengittämään.

Joskus jätän minäkin vielä merkkini kallioon. ”Dorit was here”, niinkuin teininä Kupittaanpuiston kiipeilytelineisiin.