Taivas oli kirkkaansininen, aamiainen tarjoiltiin sänkyyn ja pehmikset matkalla palstalle. Revittiin rikkaruohot mansikoiden ympäriltä ja mietittiin mitä sitä taas istuttaisi niiden kaveriksi. Pensasmustikat olisi mielessäni, tosin sain pojilta paljon erilaisia siemeniä synttärilahjaksi, joten ehkä niitäkin. Kunhan nyt ensin kuopsutetaan ja syödään siellä eväitä, asiat tärkeysjärjestykseen.
Kustaanmiekalla oli perinteiset leijanlennätykset upeassa säässä. Meillä ei ollut omia leijoja, paitsi yksi vihreä melkein. Kotona olisi jopa ollut, mutta unohdettiin.
Mammalle soitettiin kaijutinpuhelu heti aamulla, kaikki puhuivat yhtä aikaa, asia tuli selväksi. Ihanaa kun on sellainen äiti. Ja ihanaa olla itse äiti noille omille. Onneksi elämä on vienyt näin. Vähän sellainen sanaton olo.. Koirallakin kaiken kukkuraksi valeraskaus.