Saattaa olla, että hankkimastani kummituspuusta tuli ihan oikea kummitus, kun noudatin liian kuuliaisesti myyjän ohjeita; ”Pahinta, mitä voit tehdä, on kastella sitä liikaa”. Niin. Tai liian vähän, se on aivan korppu.. Toisaalta ulkonäkö ei muuttunut tippaakaan, joten aion säästää sen, vaikkei se enää kasvaisikaan suuremmaksi.
Viljelypalstan kesä ansaitsee aivan oman kertomuksensa, mutta nämä paprikat ovatkin kasvaneet työhuoneen ikkunalla! Pieni paprikapensas on vuoroin roikottanut janoisia lehtiään ollessamme matkoilla ja palatessamme ollut taas onnellinen saamastaan huomiosta, vedestä ja auringosta. Satoa se on antanut jatkuvasti, edelleen antaa.
Osan syön raakana puskasta, osan heitän pannulle wokin sekaan. Molemmat maistuvat erityiselle, itse kasvatetulle.
Ensimmäiset kerrokset sudittu! Aika kova imu tuollaisella raakapuulla, vaikka tosi riittoisaa tavaraa Osmon EcoGarden onkin. Kompostilaatikko vaatii vielä pientä hienosäätöä, ajattelin pari ylintä lautaa maalata myös sisäpuolelta.
Ihanaa pientä touhua ennen varsinaista viljelyä.
