Nautin poikien leikeistä vähintään yhtä paljon kuin ne itse, vaikka vaan seuraan perässä ja tuijotan. Mielikuvituksen määrä on ihailtavaa, on turha lähteä selittämään mitään tosiasioita kesken leikin. Rantaan ajautunut vaahto on ninjojen merivaahtoa, ohi ajavat laivat eivät liity siihen mitenkään..

Työkalut löytyvät luonnosta ja ketteryys kehittyy rantakivikolla. Koitan olla varoittelematta turhaan, pysyn pienen välimatkan päässä ja tarkkailen. Maailma ei kaadu siihen jos kengät kastuu, eikä edes kastunut.

Keväällä täällä on ihan parasta. Luonto heräilee eloon ja alkaa olla lämmin. Suurin ihmismassa saapuu vasta helteillä, joten rannoilla saa olla aika itsekseen.

Ja ihan kaikkein mieluiten olen kyllä näiden tyyppien matkassa.