Pari viikkoa sitten kiipesin pihamme kirsikkapuuhun tekemään ”luonnollista harvennusta” käsisahan kanssa. Puu on kasvanut melko villinä viime vuodet, eikä yhteiseltä parvekkeeltamme näe kesäisin enää edes kirkontornin iltasoittajaa.

Entinen yläkerran naapurimme muistaa puun istutuksen. Siinä se on kasvanut ja komistunut, kannatellut pyykkinaruja ja riippukeinua. Karsin yhden ison oksan, josta katkoin monta pientä sisälle maljakkoon. Nyt ne puskevat kukkia, valkoisia ihania ja hentoja. Kesä tuli sisälle!