Syksy naksahtelee paikoilleen. Päivien lämpöasteet häviävät illaksi, varjot pitenevät moninkertaisiksi ja valo alkaa hiipua jo kahdeksan jälkeen. 

Pidän tästä ajasta. Ilma on raikas ja jotain muuttu vauhdilla. Hetkistä nautitaan kuin viimeisistä, sillä eihän sitä tiedä koska tämä loppuu. Valoa varastoidaan verkkokalvoille mustan marraskuun varalle, kaikilla tuntuu olevan sama tavoite. Auringosta halutaan jotain muutakin kuin väriä iholle.