Palasia

Sain pojat takaisin kotiin myöhään eilen illalla.

Ihanaa että tulivat, mutta olihan se kieltämättä kivaa kuunnella poppia puoleen yöhön ja notkua netissä kolmeen, miettimättä aamun herätystä (jonka hoiti Tuuli klo. 9:20 :)).

Tänään jätkät ovat jo merkanneet hävinneen reviirinsä pikkuautoilla ja pienillä eläimillä. Minä olen kulkenut perässä ja koittanut epätoivoisesti säilyttää sitä järjestystä, jonka vapaavuorokauteni aikana sain aikaiseksi..

10 kommenttia kirjoitukselle “Palasia

  1. Mikä siinä on, ettei miehet koostaan riippumatta osaa arvostaa/kunnioittaa siisteyttä ja järjestystä?

    Jos noin stereotyyppisesti puhutaan :)

    Oikeasti rakastaa sitä, että on erikokoisia rullalautoja, värejä siellä minne ne hankki ja kuinka ne sitten seikkailivat, eläväisiä eläviä henkilöjä jotka jättävät jälkensä (yleisten vessojen seinät!), se että saa leikkiä salapoliisia kun huomaa että ahaa joku joi kahvia ->kahviläikät pöydällä.

    Miksi siisteys ja elämän siisteys ovat ristiriidassa?

    • Meillä asuu täällä juurikin kolme tuollaista stereotyyppiä! :D

      Pidän siitä, että elämä näkyy kodissa. Liian siisti ja järjestetty kämppä on mielestäni vähän tylsä.. Mutta siis sellainen huolettoman siisti on ihana! :)

  2. Mä oon sanonu tän jo ehkä neljä miljoonaa kertaa, mut sanonpa viel kerran: mä niiiiiin rakastan sun blogia. (Laittaisin tähä sydämii, jos osaisin, mut nii…kyl sä tiedät).

    ps. tein uus koti o huikee. Pusui.

  3. Ihana vihreä kitara/ukulele! Mistä tuollaisia saa? Tytär 5 vee kinuaa soitinta, että voi veivata ”rokkiiiiiii” :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *