Otsikon pitäisi varmaan olla ”soturi kalliolla”, tai joku muu joogahomma. Mutta kun tuo nainen on ihan kissa ja sillä on kotonakin kissa, joten olkoon kissa.
Kävimme Katjan kanssa muutama viikko sitten kuvaamassa Länskärillä. Tuntuu että suuntaan aina sinne, kun kuvaan kauniita naisia. Kertustakin on viime vuodelta ihania kuvia samasta paikasta, pitääkin kaivaa ne esiin ja julkaista.
Siellä minä ihailin kun tuo nainen venyi, vanui ja taittui kuin kumilanka, jooga saa ihmisen hallitsemaan kehonsa niin kauniisti. Minäkin haluaisin joogata, ainoat kokemukseni tähän asti ovat vuosien takaa parista hotjoogasta ja työväenopiston ei niin laadukkaasta pikakurssista..
Tuntuu ihan hassulta, kuinka vielä hetki sitten tarkeni topissa auringonlaskuun asti, mutta nyt tuulee ja myrskyää niin, ettei edes villapaita riitä. Hmh, syksy alkoi samalla kun koulut. Fläbärit pitää pakata vintille. Toisaalta olen ihan valmis syksyyn, tykkään vuodenaikojen muutoksesta. Täällä saarella se on vielä niin voimakkaasti läsnä, luonto on lähellä.
Mutta mikäs tässä näitä kuvia katsellessa, tuolloin oli lämmin ja tuoksui kesä. Kaupunkilaiskissa loikki kevyesti paikasta toiseen ja minä hypin perässä. Sitten tultiin meille ja syötiin jätskiä.
Tulet vaan viikon päästä lauantaina Kuntomaneesille ja a’vot, kohta olet itsekin kuin kissa. Pus & hali!
Tonin voit lähettää tarkistamaan tilanteen jo tänä lauantaina, kun äijät joogaavat klo 10 alkaen ;D.
No kyl mää oon vähän ajatellu juu. Ai viikon päästä. Selvä sit! ;)
Kuuma kissa! Siinäpä vähän motivaatiokuvia. :) Ja mitkä maisemat.
Älä muuta sano! Tuo kissa motivoi kyllä! Hänellä tosin on jo vuosien joogahistoria taustalla, hetki menisi itsellä saavuttaa sama.