Kunhan vähän lämmittelin.. :)
Tag Archives: Elämää
Pää pilvessä
Olemme elämäntilanteessa, jossa kaikki on aivan hemmetin hyvin. Loppukesän kotipanikointi sai mielettömän ihanan päätöksen, kun ostimme vuokra-asuntomme omaksi. Sen seinien toisilla puolin asuu niin ihania ihmisiä, ettei mitkään sanat riitä kertomaan. Muutama viime kuukausi on ollut odottelua, mutta pian alkaa tapahtua. Kirjoitan koko homman auki, kunhan osaan aloittaa ja hommat selkiintyvät.
Kaiken hyvän keskellä jännitys kiristää mieltä. Kun ei tiedä tarkalleen mitä tekee ja mistä aloittaa. Kaikki pitäisi repiä irti ja etsiä vanhaa ja kaunista ruman alta. Rahaa ei ole markkaakaan, rojua taas on aivan liikaa. Kaiken keskellä pyörii kaksi poikaa ja kaksi pentua, ja lisäksi asuinneliömme tulevat pienenemään tässä hässäkässä huomattavasti.
Minä, loppumaton optimisti, syöksyisin suoraan toimeen. Suunnittelematta kunnolla ja olettaen kaiken helpoksi. Toni puree vierellä hampaita yhteen ja haluaisi järkevänä nähdä paperilla mitä tehdään. Vastakkaiset tyylit sotivat keskenään ja huokailu kuuluu varmasti yläkertaan asti. Kultaisen keskitien löytäminen vaatii ponnisteluja, mutta uskon sen löytyvän.
Tämän sumun jälkeen häikäisee, tiedän sen. Voimia se tulee vaatimaan, mutta siitä selvitään. Eikä meillä ole enää kiire mihinkään, pysymme juuri tässä ja se on niin, niin käsittämättömän hyvä, että halkean.
Sumutanssikuvien ensimmäinen julkaisu täällä.
Pieni suuri
Suomenlinnan ala-asteella oli viikonloppuna avoimien ovien päivä ja eskarit oltiin kutsuttu perheineen tutustumaan syksyllä alkavaan kouluun. Voi miten jännää se oli! Ohjelmassa oli tiedoitusta vanhemmille ja työpajoja lapsille, eskareille tarjottiin myös lounas ruokalassa.
Olen itse käynyt ala-astetta Turussa, edesmenneessä n. 60 oppilaan Kakskerran koulussa, tästä saman kokoisesta kyläkoulusta tuli vähintään yhtä hyvä fiilis!
Englanti aloitetaan jo ekalla, historiassa käydään läpi myös Suomenlinnan omia tapahtumia ja luovuutta korostetaan monessa. Moni opettaja asuu saarella ja on viihtynyt työssään toistakymmentä vuotta.
Milo odottaa innolla koulun aloitusta, vaikka selvästi myös jännittää. Sille muutokset uuteen ovat aina vaikeita. Toisaalta täällä kaikki tutut eskarikaverit siirtyvät samalle luokalle, jolloin muutos on ehkä helpompi. Meiltä on kouluun minuutin matka ja sinne kipittää syksyllä jo neljä Linnanportin lasta. Vitosista tulee uusien ekojen kummiluokka ja jokainen pieni saa oman kummioppilaansa. Mainittakoon vielä pikku bonari, merinäköala. Siinä voi sitten tuijotella ruotsinlaivoja ja uppoutua unelmiin..
Yhden talon jälkeen näkyy jo kotiin, eikä suojateitä ole ylitettävänä. On tämä kieltämättä aikamoinen lintukoto. ❤































