Hetkiä hiihtolomalta

hiihtoloma2015-2

Noniin, ennen kuin lumet koko maasta sulavat, niin tehdään pieni paluu hiihtolomalle.

Vuokrasimme mökin reilu sata neliöisen hirsitalon järven rannalta Pirkanmaalta, jota etsittäessä tärkeimmät kriteerit olivat nukkumapaikat kymmenelle ja lämmitettävä palju. Saimme nämä ja paljon muuta! Punainen tupa muistutti niin paljon omaa koti-kotiani Kakskerrassa, että rentouduin heti pihaan saapuessani. Puolitoista kerrosta, takka keskellä kämppää ja bonuksena leivinuuni, jossa haudutimme ohrapuuroa yön yli. Oli hyvää.

hiihtoloma2015-9hiihtoloma2015-12

Kolmen päivän aikana keskityimme täydellisesti olemiseen – ulkoilimme, söimme ja lilluimme paljussa. Saunakin oli kuumana, muttei sinne kukaan mennyt kun oli se palju. Koirien kaulapantoihin askartelin vanhoista hintalapuista puhelinnumerolaput, siltä varalta että ne eksyisivät mökkipihasta vieraille maille. Onneksi eivät. Loikkivat vaan meidän jäljissä hangella ja nauttivat vapaudesta.

hiihtoloma2015-13

Aurinko paistoi ja sulatti lunta katolta. Olo oli jo ihanan keväinen ja toppavaatteissa tarkeni hyvin istua terassilla ja lukea kirjaa. Nenään saattoi tuurilla tarttua pari pisamaa.

hiihtoloma2015-11hiihtoloma2015-6-2hiihtoloma2015-7-2hiihtoloma2015-14

Onni oli jälleen oma kokki matkassa. Ruuat oli mietitty valmiiksi jo paljon ennen reissua ja muille jäi vain kynttilöiden sytyttely ja kattaminen. Pientä täydennystä tuli haettua Parkanon keskustasta, mutta se oli pelkkää viihdettä meille talon naisille.

hiihtoloma2015-10hiihtoloma

Ensimmäinen paljuvuoro päivällä, toinen tähtitaivaan alla täysi-ikäisille, sisältäen halpaa hankikylmää skumppaa kertiksistä. Lilluimme paljussa tunteja. Hengitys höyrysi ja silti oli hiki istuessa. Mahtava kokemus.

hiihtoloma2015-7hiihtoloma2015hiihtoloma2015-8-2hiihtoloma2015-5

Pituus on näissä piireissä ja tässä iässä erityisen tärkeä asia. Paras siis pysyä perillä, josko järjestyksessä on tapahtunut ratkaisevia muutoksia. Senteillä ei oikeastaan ole mitään väliä.
hiihtoloma2015-3hiihtoloma2015-3-2hiihtoloma2015-2-2

Ihastuimme mökkiimme niin että olisimme lähteneet sinne uudestaan pääsiäiseksi, mutta se pahus oli varattu. Lämpimät suositukset se silti ansaitsee, erityisesti perhelomakohteena. Villa Markkolan mökkejä löytyy täältä, me olimme Hermannissa.

Enemmän kuin koskaan, elossa!

_04A0322

Olemme koko perhe pysyneet ihmeellisen terveinä kaikkien flunssa-aaltojn keskellä. Uskon päivittäisiin smoothieisiin ja pähkinäkourallisiin, vaikka eihän sitä tiedä. Nyt olikin sitten aika vetää kunnon petiloma ilman pienintäkään toivoa tehdä mitään muuta.

Enterorokko, voi morjes. Ensin Eelillä ja siihen perään meikäläisellä. KUOLEMA. Internet kertoi, että ihan on helppo tauti, ei yleensä edes kutita. Moni aivastaa kerran ja kärsii pienestä niskajumista, hädin tuskin huomaa koko tautia. Lastentauti.

Se oli hirvein tauti IKINÄ. Jalat ja kädet täynnä näppylöitä, jotka sattuivat ja kutittivat niin paljon ettei voinut kuin itkeä. Siirtyminen sängystä vessaan oli tuskaa, mihinkään ei voinut koskea, eikä mitään syödä, kun sattui niin perkeleesti.
_04A0327Kipuakin kamalampaa oli eristäytyä kaikesta, ei voinut halailla tai pussailla. Minun kaltaiselle köhnääjälle ihan hirveää. Ja kaiken tämäm KAMALUUDEN päätteeksi tässä odotellaan kynsien irtoamista. Kun ei riitä, että on viikon muuten niin kamalaa, niin kuoritaampa vielä iho irti ja tapetaan kynnet. Kaikilla ne eivät irtoa, mutta uskallan epäillä näiden vielä lähtevän.

Mutta muuten ollaan voiton puolella! Aivan mahtavaa! Kahvi maistuu niin hyvältä ja syöminen on juhlaa joka päivä. Seuraavaksi arvon ne Arabiat! Jännitys tiivistyy, tättäräää…

 

Kevään tuoksu

_04A1480Kinokset ovat jo lähes kokonaan sulaneet saaresta. Kevät tuntuu tulevan pysyvästi helmikuussa, joten tämänkin talven Suomenlinnan lumikuvat jäivät todella vähäisiksi. Viime talvena sama, toissa talvena taas pyrytti niin ettei kotiin meinannut päästä. Olisi silloin pitänyt kuvata paaaljon enemmän, kun vaan olisi tiennyt ettei samanlaista talvea tule hetkeen. _04A1510-2

Ilma on ollut tyyni. Ulos pystyi jo lähtemään villapaidassa jäätymättä kuoliaaksi merituulessa. Koirillakaan ei ollut kiire kotiin, ne nauttivat lumen alta löytyneistä aarteista ja tuoksuista._04A1493_04A1532_04A1624_04A1561

Kiersimme saaret ympäri ja poikkesimme rannalla. Auringosta näkyi häivähdys, tuollainen ihan pehmeä ja persikanvärinen. Oli niin kaunista, että meinasin vaihteeksi haljeta._04A1617_04A1534 _04A1597 _04A1590_04A1642

Yksi lempikohdistani Suomenlinnassa on tuo sininen tunneli ja sieltä avautuva näkymä. Kutituksena mahanpohjassa viljelypalsta, joka pääsee tänä vuonna kunnolla käyttöön. Sekin ihan tuossa vieressä. Multasormia syyhyttää jo!_04A1661_04A1678