Perus mäyräkoiramuija. Kerran kun antaa periksi jossain, vaaditaan samaa aina ja ikuisesti. Tein yhden yön töitä, käsittelin kuvia aamutunneille ja keksin tavan olla lähekkäin. Siitä yöstä lähtien olemme käsitelleet kuvat yhdessä.
Samalla sekunnilla kun istun koneen eteen, kipittää yksi musta nappisilmä viereen ja inahtaa käskyksi avata laatikko ja toimia mäyräkoiranosturina. Juuri tälläkin hetkellä.
Tiesittekö, että päästäkseen satumetsään, ei tarvitse lähteä Kamppia kauemmaksi. Paola Suhonen on suunnitellut Pressan kerroksiin ihania teemahuoneita, joista Kertun kanssa valitsimme satumetsän.
Huoneessa seikkaili kettuja ja pöllöjä, ilme oli lempeä ja värisävyt pehmeitä. Uudistetut huoneet ovat siistejä ja vastaanotto hotelliin ystävällinen.
Söimme hotellin omassa ravintolassa ja vietimme illan ystävän keikalla, nukkumaan menimme vasta aamun sarastaessa. Sepäs onkin saarelaiselle luksusta, kun ei tarvitse ehtiä viimeiseen lauttaan.
Kiitos hotelliyöstä Sokos Hotel Presidentti
Ah, olipas se hyvä eilen. Kipitin kotiin hymyillen ja hyräillen, energiapuuskissani pyyhin pölyt ja järjestin eteisen uuden kaapin. Ei huono.
