Eeli nukahtaa monesti jo sadun aikana.Posteljooni Petskin ja kaverit jatkavat menoa vielä hetken Milon kuikuillessa yläsängystä. Tänään ne tosin jaksoivat molemmat kuunnella monta lukua, ennen kun kirja suljettiin huomiseen.
Oli mukava päivä, aurinko paistoi ja me tehtiin retki Piperin jäälle. Illalla lasten nukahdettua katsottiin vielä uusin Batman, joka piti jopa minut otteessaan. Eilen katsottu edeltäjänsä toimi minulle pätevänä nukuttajana. Ei sekään silti huono ollut.
Räpsyjä vuodenvaihteen petipuuhista. Serkukset hyppivät, pomppivat ja mönkivät, pienin hoki ikkunasta katsellessaan ”gaga! gaga!”, ja tarkoitti kissaa.
Ihanaa, kun nuo Nakkilalaiset olivat meillä. Eetu kokkasi herkkuja ja lapset leikkivät ja riitelivät tasapainossa. Me päästiin Maritan kanssa keskustan kaupoille ja piipahdettiin myös Ikeassa hakemassa keittiökamoja. Oli hämmentävän siistiä ajaa autoa puolentoista kuukauden tauon jälkeen, vähän jopa alkuun jännitti! Onni on silti ollut syksyllä myyty farmari, ei ole montaa kertaa tullut ikävä (pari).
Seuraavaksi koitan kaivaa poiminnan Eelin vuosista, niitä tuli tällä viikolla täyteen neljä!
Se on ihana tyyppi. Maanantaina se soitti töistä ja kysyi saako tulla meille yökylään seuraavana päivänä, kun on niin ikävä. Tietysti sai, mekin jo kaivattiin!
Se oli käynyt laittamassa permiksen kampaajakoulussa ja oli kuin sähköiskun saanut. Hyvä se oli, sähäkkä.
Äiti auttoi kotitöissä ja vietti aikaa poikien kanssa. Töitteni lomassa me tehtiin pitkä kävelylenkki saarten ympäri ja fiilisteltiin tätä paikkaa.
Tänään se lähti taas Turkuun, mutta palaa jo ensi viikolla. Silloin se nappaakin pojat mukaansa, ja me pidämme kotibileet. Hauskaa!