No ei ne varsinaisesti harvene, mutta lyhenee kerta kerralta! Hahaa, kesään mennessä vedän siiliksi. Ei ny. Kävin taas eilen Markolla ja leikattiin piilosiili korvan juureen! Päähäni on suotu tukkaa niin paksulti, että usein sitä lähdetään ohentelemaan, jotta vältytään karvapallolta näyttävältä lopputulokselta. Markolla on oma nimityskin tälle lookille, mutta jätän kirjoittamatta.
En ole hetkeäkään ikävöinyt pidempää tukkaa. Oli ihana päästä eroon siitä niskan peittävästä tunteesta, kun kietoo kaulaliinaa kaulaan, ja pitää kiskoa hiukset pois välistä. Ja nukkumaan mennessä viskata letti tyynyn yli. Vielä on muistissa yli kymmenen vuoden takainen pebaan yltävä pitkä ja paksu tukka, jota kaikki muut rakastivat ja minä en. Tai oli se kiva siihen asti kun oli. Tavallaan. Eihän sille mitään voinut tehdä, siinä se roikkui mukana, tunki suuhun ja tukki viemärit.
Eihän tuo siili päälle päin näy, mutta tuntuu vekkulilta kun haroo hiuksia. Tiedä vaikka vielä joskus näkyisikin, rakastan myös sellaisia toispuoleisia tyylejä. Tonilla oli juurikin sellainen pari vuotta sitten ja minusta se oli erittäin kuuma. Muutenkin pitkät tukat miehillä, uuh. Ja parta, ooh.
Olen puhunut.
Seuraa Instagramissa @doritsalutskij
Tykkää Facebookissa @paikkaauringossa
