Minä olen tainnut mennä hukkaan. En aio valittaa kiireestä, sillä sitä ei juuri ole. Töitä ja vapaata on sopivassa suhteessa, vaikken siinä suhteessa rikastumaan pääsekään. Pidän pääni kunnossa puolityhjällä kalenterilla, sillä se on tällä hetkellä mahdollista. Nyt kun on uusi koti, kevät ja paljon mukavaa puuhaa, tulee istuttua ehkä vähemmän koneella(ja enemmän jätskillä).. Ehkä.. En tiedä.
Huomaan heränneeni kuvaamaan enemmän. Valoa riittää iltaan saakka ja ihania juttuja on koti ja sen ympäristö pullollaan. Pitää taas alkaa postailemaan uunituoreita kuvia heti kortintyhjennyksen jälkeen, eikä miettiä niitä kovalevyllä lojuvia kavereita.
Viikonloppuna oltiin vaan. Tai käytiin me Annun näyttelyssä, Krunikan leikkipuistossa ja hakemassa Tonin työpöytä. Ja meillä kävi Antti, Hannu ja Joonatan. Pyykinpesu ja siivous siirrettiin siis hamaan tulevaisuuteen(eli minulle) ja hengailtiin pihalla ja paukuteltiin kuplamuovia sohvalla.
Annun animaatio ei useamman näkemisen jälkeenkään saa pidettyä silmiäni kuivana. Se on ihana. Siinä on Milon ääntä ja Arton musiikkia, sen kerronta on äänitetty meillä Suokissa ja Annu on työstänyt sitä kokonaisuudessaan puolitoista vuotta. Nyt se on valmis ja se on LOISTAVA.
Näyttely purettiin valitettavasti eilen, mutta lupaan vinkata ajoissa, kun Tähtisilmä seuraavan kerran on jossain näytillä. Toivottavasti pian!
