Tuliaisia turpeesta

Toteutettu yhteistyössä Globe Hopen kanssa

_04A0480

Tunnetteko Globe Hopen, yrityksen jonka idea syntyi turhautumisesta tekstiilialalla vallitsevaan kertakäyttöisyyteen? Globe Hope luo vaatteita ja asusteita kasvattamatta materiaalin määrää maailmassa. Mallistosta löytyy niin vaatteita, kasseja, kuin asusteita, jotka ovat syntyneet edellisestä käyttötarkoituksestaan tarpeettomaksi jääneistä materiaaleista.
_04A0476_04A0518_04A0478_04A0511

Pyörin Kiseleffin kivijalkamyymälässä viime viikonloppuna pitkään. Sovitin takkeja, ihastelin laukkuja ja kiinnitin huomioni mustankirjaviin neulottuihin asioihin. Materiaalina näissä on käytetty turvelankaa, joka on kuulemma vielä villaakin lämpimämpää. Sain mukaani turvelankaisen miestenneuleen ja samasta materiaalista valmistetut säärystimet. Koko perheen yhteenkuuluvuuden varmistin vielä villakankaisilla heijastimilla, jotka saa kiinnitettyä lapsillekin ilman pisteleviä hakaneuloja.

_04A0550_04A0504_04A0520_04A0546

Huomenna suntaan blogipaneelin jälkeen Globe Hopen liikkeeseen kilistelemään kuohuvaa. Liikkeessä on paikalla myös naistenmalliston suunnittelija Piia Hänninen ja kansainvälistymisestä vastaava liiketoimintajohtaja Taru Aalto. Lämpimästi tervetuloa moikkaamaan!

_04A0527-2_04A0540

Lepakkonäyttely ja luuranko kaapissa

_MG_9550_MG_9549_MG_9564

Viime vapaapäivänä astelimme luiden ja lepakoiden keskelle.

Luonnontieteellisessä museossa on pysyvien näyttelyiden lisäksi meneillään lepakkonäyttely, jossa sai testata kuinka kovaa lepakko kuulee, ja nähdä mitä eri lepakkolajit syövät. Vampyyrilepakolle oli katettu shottilasiin verta, lajitovereille mm. hyönteisiä, hedelmiä ja siitepölyä.

_MG_9551_MG_9556

Osa näyttelyistä tuli kaahattua melko nopsaa läpi, osaa tutkittiin tarkemmin. Siisteintä poikien mielestä oli tietysti asiat joihin sai koskea. Luurankokin löytyi kaapista, maailman vaarallisimman eläimen sellainen.

_MG_9557_MG_9559

Puikoilla: Merinovillainen raitapipo

_MG_9713

Piipahdin eilen Hakaniemen Kauppahallissa hakemassa pari vyyhtiä unelmanpehmeää käsinvärjättyä Abuelitan merinovilla-silkki -lankaa ja  40cm ruusupuiset pyöröpuikot. Ajatuksena oli päästä neulomaan jo lauttamatkalla, mutta eihän sitä ehtinyt kuin keriä vyyhdit rullalle. Nyt on jo raitapipo puikoilla, ehkä kohta lapasetkin..

Tämä on se jokavuotinen herääminen, kun ostan sata kerää lankaa, kudon pari pipoa ja jemmaan loput kerät edellisten kaveriksi. Tulkoon pakkanen, olen valmis.