Kaikilla meillä on omat intohimon kohteet.
Palstalla kasvaa kaikki ihan hulluna – paitsi mansikat. Mansikat kusettivat, kukkivat kauniisti ja tekivät raakileita, mutta vain muutama marja kypsyi syötäväksi. Monet mätänivät ja muutaman söi varmaan lintu. Sitten ne alkoivat huiskia rihmojaan sinne tänne ja levittäyivät. Ensi kesänä laitan muutaman puskan tiiviin verkon sisään ja revin loput pois, antakoot tilaa oikeasti kivoille kasveille.
Pokémon Go ladattiin tarmokkaan anelun jälkeen minun puhelimeeni, Suokissa on helppojen havaintojeni perusteella aika hyvät pyydystysmestat. Ei tarvinnut montaa kertaa kysyä seuraa Sussarille. Pörröpää pysyi niin kauan kun akkua riitti, sen ajan minä keräilin illan eväitä kotiinviemisiksi ja ihmettelin kuinka ne noin vain sieltä kasvavat. Pinaattimeri, kurkut ja pavut. Omasta maasta!
Muuuuruuuu mä niin rakastan sun blogia. Tää on ihan autuuden ja rauhan tyyssija. Ihana. Sä olet ihana. Näin unta yksi yö että tulit mun mökkiin joka oli meren rannalla ja ulkona myrskysi ja mun mökki oli hirmu kotoisa ja siellä oli takkakin ja kaikkea, ja me juotiin (aika paljon) viiniä ja halailtiin paljon ja paijattiin koiraa ja oli ihan tosi mukavaa.
Hali <3
Kiitos kaunis Ella, niin ihania sanoja. Tekee mut onnelliseksi.
Voi mikä uni, oispa se totta! <3