Jouluaattona tuntui keväiseltä. Aurinko paistoi ja asteet olivat reilusti plussan puolella. Pakkasin Vanhasta kauppahallista pyytämäni lohet kassiin ja suuntasin kohti savun tuoksua.

Riisipuuron jälkeen aattoaamun tärkein asia oli käsillä.

Ensimmäiseksi sain kupillisen kuumaa glögiä, jonka jälkeen hoidettiin kalat. Savustukseen ei mennyt paljon varttia kauempaa, mutta siinä ajassa ehdin kuulla monen monta tarinaa menneiltä vuosilta. Parhaimpana jäi mieleen vuosi, jolloin pakkasta oli ollut niin paljon, ettei kalakaan ollut kypsynyt millään. Hommaa oli jatkettu kotiuunissa, jotta kala oli saatu joulupöytään.

Nyt savustamistamme kaloista tuli aivan mielettömän hyviä. Samaan aikaan kun pöntössä valmistui savukala, pöntön alla palavat liekit saivat aikaan loimulohta.

Lihaa ei meidän joulupöydässä tarjottu, eikä muitakaan perinteisiä laatikkohässäköitä. Päätimme viime vuonna, että seuraavaksi sitten jotain aivan muuta, ja se piti. Kalan lisäksi pöydästä löytyi bataatti-kikhernevuokaa, salaatteja, juustoja ja soijamakaronilaatikkoa lapsille. Kaikki olivat tyytyväisiä, eikä pakollisia ”maistat nyt edes vähän” -tilanteita tullut.

Uudet jouluperinteet – heittämällä jatkoon!

Pojat odottivat pukkia aivan täpinöissään, vilkuilivat ovelle ja kyselivät kelloa. Sieltä se lopulta tuli, komeiden lahjasäkkien kanssa. Legot olivat tämänkin vuoden toivotuimmat lahjat. Star Wars alukset koottiin samana iltana ja Tähtien sota valtasi kodin.