Seinäkiipeilyä lasten kanssa

kiipeilyä

Vietimme viime perjantain yläilmoissa! Ensikertalaisiksi pojat vetivät aivan mahtavasti, pari tuntia ylös-alas, varpaat kippurassa ja sormet ruvella.

kieli keskellä suutaMilo

Kiipeilimme itsevarmistavilla köysillä, joita Kiipeilyareenalta löytyy seitsemän.  Milo testasi niistä lähes jokaisen, Eeli veti paria eestaas puoleen väliin. Minäkin kiipesin muutaman kerran, mutta seuraavaksi jään suosiolla alas vaihtelemaan pikkujätkien köysiä. Ei sitä pysty keskittymään täysillä, kun joku huutaa äitiä 15 metriä alempana.

hämähäkkimiesinnostunut pikkuveli

Mutta siistiä oli! Pakko päästä pian uudestaan. Jos mahdollista, kannattaa tähdätä paikalle ennen neljää, niin pääsee paljon halvemmalla. Kengät ja valjaat kuuluvat hintaan ja ensikertalaiset saavat lyhyen opastuksen laitteiden käyttöön sekä valjaiden pukemiseen. Pitkillä kynsillä ei pitkälle pötki ja vaatteiden on syytä joustaa, hikikin tulee.

ylhäälläonnellinen poika

Kiipeilyareenan sivuilla sanotaan alaikärajaksi viisi, mutta puhelimessa korostettiin enemmän 20 kilon alapainorajaa, jotta itsevarmistavilla köysillä pääsee alas. Hyvin näytti toimivan 21 kiloisella spagettipojalla ja 20 kiloisella pikkuveljellä.

Kiipeilystä tuli meille selkeästi perjantaiuintien kilpailija. Tosin viimeeksi Mäkelänrinteessä ui vastaan niin monta limaklimppiä ja laastaria, etten ole varma haluanko sinne enää..

Eeli kiipeilee

Retki Reposaareen

_04A1634 _04A1635 _04A1638 _04A1644 _04A1649 _04A1666 _04A1671 _04A1679 _04A1684 _04A1702

Nakkilareissulla tuli retkeiltyä myös Reposaareen ihmettelemään mistä meidän sähkö tulee. Oli hieman kuumottavaa seistä suoraan humisevan propelin alla! Edellisestä kerrasta oli aikaa yli kaksitoista vuotta, silloin minut vietiin sinne pimeänä syksyisenä iltana, kun olimme vasta tavanneet.

Nyt oli valoa ja hellettä, ja mukana kaksi pientä poikaa, joita kiinnosti tuulivoimaloita enemmän paikallisesta Salesta ostetut Spider-Man -lehdet.. Sallittakoon se heille.