Kadotan itseni näemmä blogimaailmasta aina kesäisin.
Juuri silloin kun tapahtuu eniten ja kamera on mukana ihan joka paikassa, on tietokone suljettuna. Muija viilettää pihoilla.
Tänään seurasin kylmänkestävien naapureiden ja lasten hyppyjä mereen, itsehän en uskaltanut. Nössö mikä nössö, säästän suurimman hytinän sitten sinne avantoon. Noita muita rohkeita oli silti ihana seurata – ja kävellä kuivana kotiin. :)
Kivaa viikonloppua kamut, huomenna iltauinnin sijaan Tikkurilan festarihumu!