Uu-la-laa, meillä oli ikioma ratikka viime viikonloppuna! Entinen Kulttuuriratikka kuljetti tilausajossa n. neljääkymmentä iloista matkustajaa pari tuntia pitkin Helsingin kiskoja. Mukaan olimme pakanneet pientä naposteltavaa, pillimehut ja pullot kuplivaa. Suurimman osan matkasta tanssilattia oli varattu lapsille (ja Antille), mutta viimeisellä pysäkillä muutama (krhm) mama villiintyi tanssimaan elämänsä kyllyydestä Vicy Rostia. Huh!

Kokemuksena oma ratikka oli vallaton! Vilkuttelin iloisesti ikkunan takaa ihmetteleville ja tanssin häpeilemättä Robinia lasten kanssa tanssilattialla. Ehkä tunnelma olisi vieläkin lämpimämpi pienessä ja vanhassa sporassa illan vähän hämärtyessä, mutta oli tämä hopeinen hurmurikin hieno. Kiitos kaikille mukana olleille ja ihanille järjestäjille!

Tietoa tilausajoista täällä.