Yöjunalla Ylläkselle

8.2.2016, Dorit

Hei! Terkut pohjoisesta! Hyppäsimme Nooran kanssa eilen illalla junaan ja heräsimme keskeltä kauneimpia kinoksia. Pakkasta ei ole paljonkaan, mutta lunta löytyy metritolkulla.

Yöjuna – Mikä nerokas ratkaisu matkantekoon. En varsinaisesti pelkää lentoja, mutten myöskään nauti niistä. Oli mahtavaa valita kulkuvälineeksi tasaisesti puksuttava juna, jonka pieni heiluminen sai taantumaan takaisin kohtuun. Toimittaja Shinglerillä oli sopivasti synttärihumu päällä, joten nautimme iltateen sijasta pikkupullon kuohuvaa. Kolmen neliön minihytti oransseine yksityiskohtineen oli taatusti päivänsankaria vanhempi. :)

Ihan kaikki ei ole mennyt putkeen. Onnistuin jotenkin käsittämättömästi saamaan lähtöpäivänä oikeaan käteeni jännetulehduksen. Voin kertoa että sattuu. Junalta jatkoimmekin sitten suoraan lääkäriin, joka määräsi levon lisäksi kunnon lääkket ja käsituen. Lepoa on turha täksi viikoksi määrätä, sillä tärkein tehtäväni täällä on valokuvata ja kokea elämyksiä. Äkkiseltään voin kertoa, että kamera painaa aivan pirusti, vetoketjua on vaikea sulkea ja hampaidenpesu on hankalaa.

Mutta maisemat ovat upeat ja seura parasta! Kyllä se tästä, pilleriä poskeen ja pihalle!

Helmikuun eka

2.2.2016, Dorit

Vau. Talvinen tammikuu loppui ja tuli keväältä tuoksuva helmikuu. En aio säikähtää muuttuvia vuodenaikoja, tulkoot talvi takaisin jos tahtoo, minä tunnen sen sitten siinä hetkessä. Tänään tunsin kevään.

Jätin aamulla koneen avaamatta, puin lämpimästi päälle ja lähdin ulos. Nuuhkin ilmaa ja siristelin silmiäni, jäin penkeille istumaan ja ihmettelemään, kävelin rannalle ja kuuntelin veden liplatusta. Kuinka kesältä jokin ääni voikaan kuulostaa! Suljin silmäni, aurinko tarttui vaatteisiin ja lämmitti.

Ystävä saapui kuuman kaakaon ja itse tehdyn pullan kanssa, rakennettiin piknik ja kuvailtiin. En ollut eläessäni saanut niin hyvää kaakaota, linkkaan reseptiin heti kun se löytyy netistä, tämä oli kaukana O’boysta.

Haahuilin tunneleissa ja hiivin uinuvalle palstalle. Lumi peitti kasvit, talikot nojailivat tarvikelaatikkoon. Kaikki oli vielä talviunillaan. Viime kesän sadosta haukkasi myyrä ison osan, jännityksellä odotan tulevaa.

Päivä oli ihana. Tehtävien lista ei lyhentynyt juurikaan, mutta hyvinvoinnin saavi täyttyi yli äyräiden. Aivan kuin tuossa ei jo olisi tarpeeksi, voitin myös kahden hengen matkan Berliiniin. WHAAAT??

Jään nyt nipistelemään itseäni. Hyvää yötä.

doritsalutskij-helmikuuneka-12

Kohti haaveita

19.1.2016, Dorit

Yhteistyössä Suomen Blogimedia ja Credit24
(Haluatko tietää enemmän? Lue lisää ja hae lainaa)

Kuten jo tiedätte, sain viime kesänä suloisen työhuoneen noin minuutin kävelymatkan päästä kotoa. Huone on minulle unelmien täyttymys, se on pieni, valoisa ja sijaitsee aivan pääreitin varrella. Jo työhuoneen saamista voi kutsua täällä lottovoitoksi, saatikka että se on omiin tarpeisiini vielä niin täydellisellä paikalla.

Olen vähitellen laittanut huonetta kuntoon, pyöritellyt tavaroita paikasta toiseen ja tehnyt ostoksia niin massamyymälöistä, kirpputoreilta, kuin puusepältä. Osan kamoista toin toki kotoa, mutta yllättävän paljon on ollut myös ostoslistalla. Työhuone antaa jo itsessään luvan hankkia työntekoon soveltuvia asioita, kuten säädettävän työpöydän, jota en olisi koskaan kotiin hommannut. Säästöksihän se pidemmän päälle muuttuu, sillä seisten vältän toivottavasti suurimmat selkävaivat.

Puolen vuoden pyörittelyn jälkeen pidin työhuoneen ensimmäisen kerran auki asiakkaille. Kerran aiemmin olin avannut oven ex temporee, mutta nyt niin että se mainittiin esitteessä. Olin teettänyt kuvasuurennoksia seinille ja samoista kuvista pienet canvakset myyntiin. Postikorttejakin teetin pienen laatikollisen.

Suunnitelmat elävät, mutta tämänhetkinen haave on saada muutamia Suomenlinna-aiheisia valokuvatuotteita myyntiin tulevaksi kesäksi. Haluan pitää oven auki aina paikalla ollessani ja tarjota asiakkaille kauniita asioita, jotka muistuttavat käynnistä merilinnoituksessa. Näiden lisäksi pieniä työhuonekonsertteja, juuri sellaisia kuin viimeeksi oli.

Oman haasteensa kaikkeen tähän, tuovat kustannukset. Säästössä ei ole senttiäkään, joten lainarahoilla lähdetään liikenteeseen. Toiveena tottakai, että nämä hankinnat maksavat itsensä joskus vielä takaisin.

Koitan keksiä asioita, jotka mahtuvat vaivatta matkalaukkuun, sillä valtaosa myynnistä tulee menemään turisteille. Pelkillä korteilla ja kuvasuurennoksilla ei vielä pitkälle pötkitä, mutta matkahan on vasta aluillaan ja suunnitelmat käyvät kuumana!

Mitä pitivät ensimmäiset asiakkaani? Nostivat peukut pystyyn! :)

Paikka auringossa

Aihearkisto: Töissä

Yöjunalla Ylläkselle

Helmikuun eka

Kohti haaveita

Yhteistyössä Suomen Blogimedia ja Credit24
(Haluatko tietää enemmän? Lue lisää ja hae lainaa)

Yhteistyössä Suomen Blogimedia ja Credit24 (Haluatko tietää enemmän? Lue lisää ja hae lainaa)

Yhteistyössä Suomen Blogimedia ja Credit24
(Haluatko tietää enemmän? Lue lisää ja hae lainaa)