Kappeli keskellä kaupunkia

Yhteistyössä Ravintola Kappeli

Siinä se on seissyt jo 150 vuotta, uljaasti keskellä kauneinta Espan puistoa, Havis Amandan vieressä, Kauppatorin kupeessa. Kappeli on tullut minulle kunnolla tutuksi vasta viitisen vuotta sitten, kun muutimme Suomenlinnaan ja lautta-aikataulut alkoivat määritellä kulkemista. Talvisin lautat kulkevat 40 minuutin välein, eikä omat aikataulut aina menneet yksiin lauttojen kanssa. Kappelin kahvilapuolesta tuli nopeasti tuttu ajanviettopaikka seuraavaa lauttaa odotellessa. Valitsin istumapaikaksi aina ikioman kulmapöydän, josta pystyi kuin salaa seuraamaan ravintolan muuta hulinaa. Joskus luin kirjaa ja myöhästyin seuraavastakin lautasta, söin salaatin jälkeen vielä pullankin. Ikkunaseinin ympäröity kulmasoppi oli kylmä kuin mikä, mutta silti niin ihana, että valitsin sen, tilasin kuumaa teetä ja kietouduin villahuiviin.

Omalla synttäriviikollani pöytä varattiinkin kolmelle ja teen sijan nautimme illallisen pitkän kaavan mukaan kahden rakkaimman ystäväni kanssa. Olemme Annun ja Kertun kanssa tunteneet vuodesta 2005, jolloin aloitimme valokuvausopinnot samalla vuosikurssilla. Kahteentoista vuoteen on mahtunut opiskelun lisäksi rakastumisia, reissuja, lapsia ja eroja, mutta kaikkien elämänmuutosten keskellä me kolme olemme pysyneet kimpassa. Vaikka vanheneminen juuri nyt vähän jännittääkin, on ihanaa tehdä se näiden ihmisten seurassa.

Kerrankin minä olin paikalla ensimmäisenä. Yksi oli vatsavaivainen ja toisen mies selkävaivainen, saimme siis treffien toteutumiseen vielä pienen jännitysmomentin. Molemmat seuralaiseni saapuivat kuitenkin paikalle ja pääsimme kilistelemään kuohuvat ja tilaamaan ruokaa. Kappelissa on parhaillaan parsa-aika vuodesta, parsamenu kuulosti hyvältä sekin.

Valitsin kasvissyöjänä L. Onervan mukaan nimetyn kasvismenun viinisuosituksineen. Lihattoman valinnan lisäksi niin ikään huhtikuussa syntyneen kirjailija L. Onervan rohkeus olisi itsessään jo vaikuttanut valintaani, hän näet uskaltautui aikaansa kuulumattomalla tavalla asiomaan Kappelissa ilman kavaljeeria. Niin mekin nyt.

Ruoka oli loistavaa, joten taiteilin tapani mukaan lautaseen sydämen. Olen monesti miettinyt mahtaakohan kukaan huomata viestejäni ennen tiskikoneen tuomaa väistämätöntä tuhoa. Itseäni raapustukset ainakin hymyilyttävät tarjoilijan keräillessä astioita. Tällä kerralla sydän sai kaverikseen Kertun taiteileman hymynaaman.

Jälkiruoka oli taivaallista, olisin nuollut lautasen, jos olisin kehdannut. Jälkiruokaviinit taas kaadoin suun sijaan syliini. Sattuuhan sitä..

Pitkän illallisen jälkeen suuntasimme hetkeksi Helsingin yöhön, tavoitteena iloita ja nähdä ihmisiä Kallion kulmilla. Todellisuudessa istuimme omassa pienessä porukassamme, minä tyytyväisenä tolpan takana viimeiseen lauttaan asti.

Kiitos Kappeli ja ystävät, tästä on hyvä jatkaa kohti kesää. Terassilla tavataan!

KUVAT DORIT SALUTSKIJ, KERTTU MALINEN, ANNU TIMONEN

#sunnuntait

Nerokas konsepti: vegaanibrunssi Tavastialla sunnuntaiaamuna. Olet sitten ollut bailaamassa tai viettänyt rauhallisen kotilauantain, sopii Tavastian brunssi tilanteeseen. Hämmentävintä on brunssin ja keikan jälkeen astua ulos kirkkaaseen päivään, kun ei tarvitse lähteä kotiin nukkmaan. Kolmenkymmenen euron hintaiseen lippuun sisältyy maukas vegaaninen brunssi juomineen ja jälkkäreineen, sekä noin tunnin mittainen keikka suomen kärkipään artistilta. Alkoholillisia juomia saa ostaa lisähintaan.

Ensimmäinen brunssi järjestettiin kuukausi sitten, esiintyjänä juuri uuden levynsä julkaissut Samuli Putro, viime sunnuntain brunssilla kultiin Pariisin Kevättä ja seuraavalla esiintyy Iisa. Tapahtumasta tuli välittömästi hitti, ja liput myydään loppuun hetkessä (viime sunnuntain liput menivät alle minuutissa!). Kannattaa siis olla kärppänä, kun huhtikuun liput lävähtävät myyntiin huomenna.

Tapahtuman takana on Olohuoneklubinkin kehitellyt Pietari Pyykönen. Sanattomaksi vetää tuon miehen aikaansaavus ja idearikkaus. Tavastian Sunnuntaissa on samaa kotoisaa fiilistä, kuin Olkkariklubilla. Lattialta löytyy mattoja, pöytiä ja penkkejä, Marimekon kankaita riippuu kuin tauluina.

Kaikki on siinä hetkessä hyvin, sapuska, livemusa ja kokonainen päivä vielä edessä.

Suomenlinnan suloisin kahvila

doritsalutskij.fi-lelumuseo-22

Vähän sivummalla pääreitistä, omassa rauhassa muurin ja meren välissä, sijaitsee Café Samovarbar ja Suomenlinnan Lelumuseo. Täydellisen marjapuuron värinen puutalo pitää sisällään yhden kauneimman koskaan näkemistäni kodeista, sen alakerta taas kattavan lelumuseon ja saaren kirkkaasti laadukkaimman kahvilan. Paikan pitäjä, Petra, hymyilee ja palvelee asiakkaita ympäri maailman.
doritsalutskij.fi-lelumuseo-3doritsalutskij.fi-lelumuseo-2

Kahvilan sisustus on mietitty viimeistä piirtoa myöten. Upottava antiikkisohva syleilee istujaansa ja tunnelma vie kauas menneisyyteen. Taulut ja valaisimet saavat tuijottamaan, astiat ovat kuin sadusta ja värikkäät torkkupeitot Petran äidin käsin virkkaamia. Kahvila henkii historiaa, vaikka on tässä ja nyt. Tarjolla on paikan päällä tehtyjä herkkuja, ihana teevalikoima, espressopohjaisia juomia ja vaikka pullo kuohuvaa.

Ikkunasta avautuu näkymä terassin läpi merelle. Risteilyalukset lipuvat aivan vierestä ja vastarannalla näkyy Santahamina. doritsalutskij.fi-lelumuseo-4doritsalutskij.fi-lelumuseo-18

Itselläni meni aikoinaan lähes vuosi löytää Lelumuseo ja sen kahvila. Opasteita on, muttei niistä aina ota selvää. Talo on niin kaunis ja yksityisen näköinen, ettei sinne tule käveltyä vahingossa. Mutta kerran kun kahvilan löytää, palaa sinne taatusti uudestaan! Lelumuseon puolelta löytyy kattava yksityinen kokoelma leikkikaluja 1800-luvun alusta 1960-luvulle asti, näitäkin on tullut ihmeteltyä jo useaan kertaan.
doritsalutskij.fi-lelumuseo-21doritsalutskij.fi-lelumuseo-9doritsalutskij.fi-lelumuseo-24doritsalutskij.fi-lelumuseo-12doritsalutskij.fi-lelumuseo-7

Piipahdimme äidin kanssa kahvilassa, jaoimme kaksi kakkupalaa ja sohvapaikan. Petra kertoi tarinoita menneisyydestä aina kun töiltään ehti. Asiakkaita tuli ryöppyinä, ehkä lauttojen mukaan. doritsalutskij.fi-lelumuseo-14doritsalutskij.fi-lelumuseo-10doritsalutskij.fi-lelumuseo-5doritsalutskij.fi-lelumuseo-19doritsalutskij.fi-lelumuseo-13

Syys- ja talvikaudella Lelumuseon aukioloajat kannattaa varmistaa, mutta kesällä kahvila palvelee päivittäin. Tämä on kyllä yksi niistä paikoista, jossa on vaan käytävä ja koettava sen ihanuus itse. Lähettäkää Petralle terveiset ja halaukset mennessänne. Ja postikortti ystävälle, laatikko löytyy ovelta. <3
doritsalutskij.fi-lelumuseo-25doritsalutskij.fi-lelumuseodoritsalutskij.fi-lelumuseo-23

Illallinen paratiisisaarella

Yhteistyössä Asennemedia ja Arabiadoritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-4

Perhekäsitteeni on laajentunut vuoden aikana valtavasti. Taloyhtiömme muodostuu viidestä asunnosta, joissa jokaisessa on tapahtunut ihmeellisen paljon liikehdintää viimeisten vuosien aikana. On tullut eroja, ulkomaille muuttoja ja asunnon jakamisia ja ihmiset ympärillä ovat vaihdelleet yllättävän paljon saaressa, jossa usein asutaan vuosikymmeniä – puhumattakaan yhdestä pienestä puutaloyhtiöstä, jonka kaikki asukkaat ovat vaihtuneet viiden vuoden sisällä.

Elämä on heitellyt niin kivillä, kuin tähdenlennoilla. Tähdenlentoja ovat tyypit, joiden kanssa saan juuri nyt jakaa sisäpihan ja elämäni. Saan halata ja ajaa yhteisessä vaunussa läpi tunteiden vuoristorataa. Eikä hassumpaa ole sekään, että Mandalla on pari karvaista bestistä seinänaapurissa, suukkoja vaihdellaan päivittäin pihalla ja yhteiset iltalenkit ovat kaikille juhlaa. Rannat ovat syksyn myötä hiljentyneet ja koirat saavat pinkoa vapaana kallioilla häiritsemättä ketään. Viime lenkillä törmäsimme yhteen saaren huuhkajista ja kiitimme onneamme, ettei se napannut nakkikoiraa iltapalaksi. Hyrr, kylmät väreet menee vieläkin sitä ajatellessa.doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-2 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-26

Mutta takaisin puutalopihallemme! Muutama viikko sitten kannoimme pöydät sisäpihalta etuterassille, levitimme valkoiset liinat pöytien päälle ja nautimme illallista Helsingin taivaan alla. Menu sisälsi jo pieneksi perinteeksi muodostunutta kanttarellikeittoa tuoreen patongin kanssa, juomana valkkaria ja skumppaa, sillä punaviiniaika on vasta pakkasella. doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-31doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-14

Illallinen taivaan alla kokoaa ihmiset yhteisten pöytien ääreen. Me katoimme pöydän värikkäillä Arabian Paratiiseilla, jotka ovat ehdottomia suosikkejani kaikista omistamistani astioista. Birger Kaipiaisen suunnittelema klassikkosarja sai syksyllä mukaansa uuden 24cl mukin ja vuoden loppuun asti vaihtoehtoväriksi kauniin mustavalkoisen. Itse rakastan liekehtivää klassikkoväriä ja voimakkaita kuvioita, jotka tekevät ihan kaikesta parempaa.
doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-23doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-15doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-41

Pöytä katettiin pelkällä Paratiisilla, eikä sitä silti ollut yhtään liikaa. Keitto tarjoiltiin suuresta liemikulhosta, viinit aseteltiin toiseen. Kannelliseen rasiaan piilotettiin voi ja marjarahka tehtiin suureen kulhoon.  doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-34doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-10 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-11 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-37doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-17

Viinipullot tyhjenivät ja vatsat täyttyivät hyvästä ruuasta ja sydämet rakkaudesta. Suurisilmäiset koirat luottivat loppuun asti mahdollisuuteensa maistiaisiin, eikä turhaan. Kuka voisi olla niin julma, ettei päästäisi pientä koiraa tarkastamaan pöydän tarjontaa? doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-38doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-19 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-20 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-29doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-21

Illallinen oli ihana. Elokuinen ilta antoi parastaan, eikä kenelläkään olut kiire mihinkään. Istuimme turistien ihmeteltävänä iltaan saakka. Usein sitä miettii, että monestakohan japanilaisesta valokuva-albumista sitä löytäisi oman naamansa? Aika monesta, uskon.doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-30doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-27doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-44doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-25 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-32

 

Halusimme illallisesta helpon ja hyvän, ja siinä onnistuimme loistavasti. Ei annosten kokoamista ja säätöä, kaikki helposti kerralla. En keksi mitään sen parempaa, kuin ihanat ihmiset saman kauniin kattauksen ympärillä.doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-49doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-50doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-33 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-36 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-39 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-43 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-45 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-46 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-48 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-52 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-57

Sykkiikö sydämesi Paratiisille yhtä paljon kuin minun? Käy Kodin Kuvalehden sivuilla äänestämässä suosikkikattaustasi ja osallistut neljän hengen Paratiisiastiaston arvontaan. Lykkyä!

doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi-59 doritsalutskij.fi-ArabiaParatiisi

KUVAT: DORIT SALUTSKIJ, KUVA MINUSTA: SOFIA KOSKI