Tallilla

doritsalutskij-tallilla-3Tapasin eilen pari hurmaavaa heppaherraa, joista toinen kantoi minua selässään pitkin hiekkateitä ja metsäpolkuja. Teimme rauhallisen lenkin, käveltiin ja vähän ravailtiin, yhden ojan yli hypättiin. 

Hevosen lämpö tuntui läpi pehmeän lampaankarvasatulan ja pieni alkujännitys laantui nopeasti. Ajantaju hävisi, olisin voinut köpötellä ikuisuuden, kuunnella kavioiden alle räsähteleviä risuja ja muita metsän ääniä.doritsalutskij-tallilla-9doritsalutskij-tallilla-10doritsalutskij-tallilla-2doritsalutskij-tallilla-4Lenkin jälkeen hevoset saivat ruuan, toinen ulos ja toinen sisälle. Vanha herra nauttii ateriansa sisällä, ei hotki eikä hötkyile. Nopeampi odottaa oven takana kuppia nuoltavaksi. doritsalutskij-tallilladoritsalutskij-tallilla-5Ruokailun jälkeen hyvästelimme hevoset, tervehdimme kaikki tilan muut eläimet, ja lähdimme maatilan tuoksu mukanamme takaisin kaupunkiin.

Leijat Suomenlinnan yllä

leijat-2 leijat-3

Äitienpäivänä tuuli todellakin tarpeeksi. Kuopsuttelimme ensin hetken palstamultaa ja jatkoimme sieltä Kustaanmiekalle. Vuosittainen leijatapahtuma oli saanut täydellisen päivän osakseen ja porukkaa makoili vilteillä leijapidikkeidensä vieressä, värikkäiden kankaiden liitäessä taivaalla.

Oma ehdoton suosikkini tuo iso värikäs ja piikikäs, joka viilsi vaakatasossa kukkulan päällä.
leijat-8leijat-4 leijat-5 leijat-13leijat-7 leijatleijat-10leijat-14leijat-11leijat-12

Hellässä hämärässä

IMG_0929

Ei pysty juoksemaan, kun on pakko kuvata. En kyllästy näihin näkymiin IKINÄ.

Olen selkeästi iltalenkkeilijä, kerran lähdin hetken innostuksesta keskellä päivää ja se oli aivan kamalaa. 3,5 kilometria hampaat irvessä, kun yleensä yritän päästä vähintään viiteen. Yhtenä iltana vedin kympin, se oli tämän vuoden eka ja koko elämäni kolmas. En voi kutsua itseäni vielä oikeaksi juoksijaksi, mutta ei se tyhmältä tunnu. Maailmanperintöjuoksua odotellessa..

IMG_0932 IMG_0937 IMG_0940 IMG_0952IMG_0949 IMG_0968IMG_0960IMG_0976IMG_0966 IMG_0988