Untuvapeittobileet on ohi

_MG_5754

Jossain vaiheessa hellyimme päästämään mäyrät sänkyyn. Ne olivat kuolla onnesta; mönkivät, heittäytyivät selälleen ja tulivat aivan kiinni ihoon. Tavallaan siitä nautti myös itse, pieni lämmin koira tuntui hyvältä vieressä. Ajattelimme niiden pysyvän jalkopäässä kun nukumme, mutta kaikkihan sen tietävät, kuinka siinä kävi.

Nyt kun koulu- ja päiväkotijännitys saa pojat heräilemään öisin, on liikaa että sängyssä pyörii vielä pari mäyräkoiraakin. Juhlat ovat loppu, sänkyyn ei hypätä edes päiväunille. Syksyn kurat saa tästä eteen päin hinkata omaan petiin.

_MG_5739

Arvatkaa, onko mennyt vielä perille? Noup._MG_5748

13 kommenttia kirjoitukselle “Untuvapeittobileet on ohi

  1. Haha, tsemppiä! Mä oon aina ollut tähän liian laiska tai lepsu. Mutta suosittelen opettamaan koirille ”Alas”-komennon, jotta on helpompi palkata jostain tehdystä kuin tekemättä jättämisestä (eli sänkyyn hyppäämisestä). Koira sitten fiksuna olentona oppii aika nopeasti että ei se nyt jaksa edestakas hyppiä kun aina käsketään alas, eli parempi vaan pysyä lattialla sitten.

    Ehkä… Näin joku itseäni viisaampi on ainakin väittänyt.

    • Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan!

      Nuo nakit kyllä ymmärtävät oikein hyvin ”alas” -käskyn, imeytyvät lakanoihin, heiluttavat häntää, katsovat suoraan silmiin ja koittavat näyttää sööteiltä. Sänky voittaa palkinnon.. :D

  2. Kannattaa myös kokeilla tyhjää juomatölkkiä, jonka sisällä on pikkukiviä ja joka on teipattu sitten umpeen. Meillä tölkki toimii sohvan päälle asetettuna (mihin koira pongahtaa yksin ollessaan tähyilemään pihalle). Kun koira hyppää siihen, se törmää tölkkiin, joka helähtää ikävästi ja säikyttää koiran tiehensä. Samaisen tölkin olen nakannut hatkat ottaneen koiran jalkoihin, johan pysähtyi ajojahti.

    • Hmm, joutuisin ehkä vuoraamaan koko sängyn kolisevilla tölkeillä ja silti niiden keskellä nukkuisi kaksi mäyräkoiraa. Lisäksi yöt ovat tällä hetkellä se pahin, emme halua nukkua koirien, saatikka tölkkien seassa.

  3. Sinnikkäästi vaan työnnät ne alas eikä mitenkään hellävaroen niin kyllä ne äkkiä oppivat. Meillä ainakin päti tämä. Muutaman kerran puskin sen jaloillani alas sohvalta niin ei tullut enää:).

    • Tuo sinnikkyys toimi nukkumaan mennessä, mutta kaverithan mönkivät viereen heti kun nukahdimme. Viime yönä emme päästäneet niitä edes samaan huoneeseen ja vinkuminen oli melko vittumaista. Vertaan tätä unikouluun ja koitan kestää muutaman yön.

  4. Heh, mä voin kyl ymmärtää, että pieni koira vois olla ihan ihkukin siellä sängyssä. Itsellä on ollut aina suurikokoinen koira ja se veis kyllä kaiken tilan. (No, eka koira vei kaiken tilan saunan ylälauteella. Ei sitä oikein sieltäkään hennonnut pois komentaa ennenkuin itse kuumissaan halusi pois). Pienestä ei varmaan sitä kuraakaan niin paljon tule, mutta ison koiran kurat ja karvat – aika nounou mulle sängyssä. Ja sit se kuitenkin vielä piereskelisi. ;)

    • SAUNASSA??? :D :D

      Olen kuullut juttuja noista suuristakin koirista sängyssä, mutta pakko myöntää että kaksi pientä, kahden viikon ajan, oli minulle riittävästi. Jos eläisi kaksin koiran kanssa, päästäisi sen varmaan mihin vaan.. Ehkä..

    • Juujuu, eka koirani viihtyi kepeästi vartinkin saunan ylälauteella 70-80 asteessa kunhan ei heittänyt löylyä. Joskus se meni jo edeltä saunaan ja oli siellä itsekseen. Tai jäi kun muut lähti pois ja tökkäsi oven sitten kuonollaan auki kun halusi pois. Se lähti kai siitä, kun huomasi pentuna että muu lauma meni lauteille istumaa. Ensin se makasi saunan oven takana ja sitten keksi kerran tulla lauteille. Mut tosiaan. 40 kg koira vie aika tehokkaasi koko pienen sauna ylälauteen.

  5. Ihanat Murut <3 Saman asian kanssa painiskelin ja totesin, että 10 vuotta sitten mäykky kantoi kaikki sannat sänkyyn, eikä taida tilanne olla muuttunut. Eli tiukka ei Hipulle sänkyyn. Ei ole Hippua näkynyt makkarissa, päätti että sohva sopii sitten…

    • Meillä myös tiukka ei tästä eteen päin. Huohhh, kuinka loukkaantuneita mäyräkoirat osaavat olla!! Eikä sitä juhlaa tosiaan edes kestänyt montaa viikkoa.. He eivät todella muista aikaa sitä ennen.

  6. Ihanat!! Täällä myös mäyrätyttö nukkuu sängyssä ja vie enemmän tilaa kun minä. Onhan se ihanaa kun se kainaloon nukahtaa, mutta aamulla kun herää kasa luita takapuolen alla tulee mietittyä miksi opetin sen sänkyyn. Kokemuksella voin sanoa, että mäyräkoira ei hevillä jo saaduista oikeuksista luovu. Tiedät varmaan kuinka jästipäisiä mäykyt ovat! Kuvasi ovat muuten järjettömän kauniita!!

  7. Pingback: Sateelta suojassa - Paikka auringossa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *