Muta pieni mäyräkoira otti ja heitti talviturkin mereen. Hän oli pulahduksesta kertakaikkiaan nolona, siskokin selkeästi ilkkui. Kallioilla köllöttely päättyi siltä päivältä ja palattiin kotiin kuivattelemaan. Onneksi pikkunakki pääsi itse ylös, muuten olisi meikäläisenkin turkki meressä.
On tämä kyllä ihan kamala blogi: työnteostakaan ei tule yhtään mitään kun eksyy harva se kerta takaisin kurkkimaan. Niin ihania kuvia, mahtava fiilis ja hyvä tyyli kirjoittaa. Suorastaan raivostuttavaa! ;)
PS. Älä vaan lopeta tai edes harvenna postausten tekemistä!
Hahahahaa, ekan lauseen kohdalla tuli pala kurkkuun, että no hitto tätä nettielämää, mutta jatkohan olikin aivan ihana! :D
Kiitos. <3
Koitanpa vielä lisätä postaustahtia! Jeh!