Olemme hiihtolomalla. Ulkona ei kyllä paljon hangilla hiihdetä, vaan sisään palaa yltä päältä kuraisia tyyppejä. Pattereilla lepää litimärkiä lapasia ja pattereiden vieressä lämmöstä onnellisia koiria. Omistajalla alkaa pikkuhiljaa hermot kiristyä loputtoman paskarallin johdosta. Puolen tunnin ulkona kökkimisen jälkeen on hienoa vääntää se kasa lattialle, aivan kuin sitä olisi oikein pidätelty pihalta asti. (Tuplana.)
Tänään imuroin ja pesin taas lattioista joka ikisen hajujäljen, siirsin sanomalehdet vain yhteen paikkaan eteiseen ja toivoin ihmettä – turhaan. Ei auta kun odottaa. Kai noiden prinsessanakkienkin aivoihin joskus iskostuu sisäsiisteys..
Vittumaisinta on yöllä, kun silmät ristissä sulkee koneen ja käy pesulla. Muutama kolahdus liikaa ja pennut ovat vauhdissa, BILEET! Mun luu, eiku sun luu, kolikoli töm töm VUF! Kakkahätä! Päästä nyt sänkyyn -ininää. ÄLÄ PURE NOIN KOVAA -kiljaisu! Kakan mussutusta. SAATIIN SE YLÖS SIIVOOMAAN -innostus!! Huoh. Söpöt kuvat ovat vain osatotuus.
Huomenna pojat lähtevät taas mamman mukana Turkuun. Josko sitä saisi siivottua kaappeja ja karsittua turhaa pois. Vaatekaapit ovat seuraava kohde, ihminen kun ei voi tarvita kahtasataa villapaitaa tai pieneksi jääneitä pikkareita. Nyt on aika hyväksyä tosiasiat; tila ei riitä ja peba ei pienene teinimittoihin. Vanhat lehdet saavat myös kyytiä. Sitä päivää tuskin tulee, että palaisin viime vuotisten Kotivinkkien pariin.
Hyvää hiihtolomaa ystävät! Hassu aika, kun kukkien ohella voi fiilistellä vielä tuoksukynttilöillä. Meillä taitaa tosin palaa siihen asti, että pennut tajuavat pihavessan.
Miten teillä on sisäsiisteyttä harjoiteltu?
Käymällä mahdollisuuksien mukaan ulkona heräämisen, ruuan ja leikin jälkeen ja aina kun näyttää siltä että kakkapaikkaa etsitään. Arkeen kuuluu toki paljon muutakin kun pennut, joten joskus ulkoilu ei tapahdu sillä sekunnilla kun olisi ollut tarpeen.. Ulkona myös on niin paljon hajuja ja jänniä ääniä, jotka vievät pentujen kakkimisrauhan, joten satsit säästyvät usein sisälle. Kylähulluna hoen puistoissa myös ”pissaa” ja ”kakkaa” aina kun tavara tulee ja kehun perään.
Kuumat vinkit otetaan ilolla vastaan, jos sellaisia on mielessä!
Moi Dorit!
Meille kotiutui bich poo (kääpiövillis-bichon mix) pentu varmaan aika samoihin aikoihin kuin teille. Me (kasvattajan neuvosta, ite ei olis hiffattu) otettiin sisälle eteiseen iso koirankuljetushäkki. Kun yö (klo23) koittaa iltapisujen jälkeen, häkin ovi kiinni ja palvelut aamuseiskaan asti tauolle! Pari eka yötä vähän vinguttiin, nyt nukutaan koivet ojossa aamuun asti. Oma häkki on hauvavauvalle niin tärkeä, ettei yhtään pissaa/kakkia ole sinne ilmestynyt. Kun paikka on kunnolla opittu, vaihdetaan isompana häkki koiranpetiin. Ja ei todella tarkoita että toimii meillä niin toimis välttämättä teidän nakkivauvojen kanssa, mutta halusin jakaa hyvän idean! Pentu nimittäin tykkää omasta häkistään, ja köllii siellä mielellään, kokee omaksi tärkeeks paikakseen, jossa kaikki lempilelut ja luut majailee! Ja niin totta, meidänkin valokuvat kaunokaisesta on vain osatotuus, terävät hampaat, itsepäinen luonne ja pissinhaju ei valokuvista välity :-D rakkaita riiviöitä kuitenkin! Hurjasti tsemppiä, kyllä nämä oppii vielä sisäsiistiksikin, toivottavasti! :-D
Hmm, mielenkiintoinen ratkaisu. En osaa kuitenkaan kuvitella, että me enää tässä vaiheessa sulkisimme pentuja häkkiin, kun ovat jo tottuneet nukkumaan omassa pedissään. Ne töpsyttelevät muutaman kerran yössä juomaan ja aamuyöstä kakkimaan.
Eläinlääkäri mainitsi, että nelikuisina ne osaavat yleensä pidättää, sitä ennen tulee minne sattuu ja milloin sattuu. Niin ihanaa kun se onkin, että niitä on kaksi, on siinä se myös se tuplapaska -juttu. Ei tule niin helpolla niitä voittajafiiliksiä, jos kuitenkin jompi kumpi vääntää pökäleen sisälle ulkoilun jälkeen. Ugh. Kyllä tämä tästä. Vaihtelevia päiviä, joskus palaa hermo herkemmin. ;)
Ja peeäs, suloinen tuo teidänkin tapaus! <3 Ja superkaunis koti.
:D :D :D anteeksi. Nauran ääneen. Ihana teksti muru. Voin vain kuvitella. Vauvaelämää… ehhehe. Pus.
EHHEHEE. Pus.
Voi vauvat! Ja me kun jo fiilisteltiin, ettei enää vauvaelämää ja nyt sä oot siinä tilanteessa taas. Hih. Mut muista nyt kokemuksesta, että ne vauvat kasvaa kyllä ja oppii juttuja. ;)
Mut hei Eeli, en kestä. Se on niin ihana.
Uuh, älä muuta sano!! Kyllä tää tästä, onneksi nämä ei ole ihan koko aikaa iholla ja päästävät mut omille menoilleni. :D
Eeli on. <3
Mietinkin että minne ne kaikki Roomagen vanhat matkalaukut katosivat…?
Ei ei, nää on hankittu jo kauan sitten. Jokunen ulkomailta, muutama ystävältä, osa ties mistä antiikkikaupoista. :)
No sitten :) näyttivät vaan ihan samoilta. Mutta kaipa ne aina näyttääkin. Hienoilta myös. Samoin tuo pöytä ja tuolit.
Kiitos, minäkin tykkään! :)
haa, minäpä taas ihmettelin niiden nahkapallojen kohtaloa – BUSTED :D!!!
laitoin kyllä omani varaukseen seuraavasta mahdollisesti tulevasta satsista. on se hieno :)!
HAA!! :D On se hieno. Ja painava, sillä voi vaikka oikeasti jumpata! Onnea oman metsästykseen, Roomage varmaan on aika mahdollinen löytöpaikka.
Minä kyllä ottaisin vesikupit pois illalla jossain vaiheessa ja laittaisin aamulla takaisin. Näin ei lisäänny se hädän mahdollisuus jolloin pennut pissaisivat sisälle jos eivät heti pääse ulos. Tuo kehuminen ulkona on tärkeää. Siihen voi liittää myös jonkin namin.
Rehellisesti yöpissat eivät ota päähän samalla tavalla kun se koko kämppään leviävä kakkosen löyhkä. Pissat vituttavat päivällä, varsinkin juuri ulkoilun jälkeen.
Tuosta palkitsemisesta luinkin jostain.. Mutta olen päättänyt pidättäytyä sanallisessa kehussa. Jos siinä touhussa alkaisi kiikuttaa namipalaa suuhun, niin katkeaisi homma ihan kesken. Eikä palkitseminen jälkikäteen kai oikein tehoa.
Kiitos näistä vinkeistä!
Ja onko teillä muuten joku hajuja kunnolla poistava suihke? Jokin perus yleispuhdistaja ei niitä välttämättä poista ja niin ne tutut hajut on koiran nenässä ja kokee sisätilan tutuksi paikaksi tehdä ne tarpeet. Lemmikkikaupoissa myydään oikein tällaisia pissasuihkeita jotka poistaa hajut.
Aa, hmm, jollain perus pesuaineella olen juu suihkutellut. Pitääpä hommata oikeat aineet. :)
meidän k.pinsu oppi sisäsiistiksi vajaa 1-vuotiaana ekan talvensa jälkeen. sitä ennen jaksoi ihan pienenäkin pidättää esim. 3 tunnin metsäkeikan ja heti sisälle päästyä helpottuneena laski lastinsa lattialle… että pidätyskykyä kyllä löytyi mutta ei tajunnut tehdä ulos, kun kennelissä oli paperit sisällä. joten viimeistään aika hoitaa, luulisin että ehkä jo alkava kevät.
Joo just toi!! Pitkä lenkki ulkona ja kun pääsee eteiseen niin saman tien kyykkyyn. Saatana.
Aika hoitaa, onneksi. :)
Meillä nyt 9kk mäykkispenska, joka mainiosti oppinut sisäsiistiksi, vaikka välillä meinas hermot mennä ja tuli ajateltua, että loppuuko pissakakka-vaihe ikinä..ja teillä vielä tuplahommat huuh. Mutta kyllä se siitä ajan kanssa ja kun pidätyskyky kehittyy :) Me ei ees mitään oppeja orjallisesti noudatettu, kun asuttiin vielä kerrostalossa tosi ylhäällä, joten ei ollut salamannopeus mahdollisuutta päästä ulos..Nauttikaahan pennuistanne, ne kun kasvaa niin nopeasti :)
Oi oi! Ihanaa kuulla onnistumistarinoita! Kiitos! Kyllä tämä tästä, välillä vaan on niitä päiviä että järki meinaa lähteä. Sitten tulee taas parempi päivä perään. Vauva-arkea. :)
Hei ja hajun tehopoistoon huikkaan vielä täältä etikan. Ihan semmoisen kaupan lasipullosta saatavan.
Sillä jos koiranpissa ei niin haittaa, niin kissanpissa, ei saakeli, se haju ei lähde millään. Paitsi etikalla.
Tsempit ruljanssiin!
OI! Tuohan olisi ihan mahtava ratkaisu!
Pingback: Tuoksua kotiin | Paikka auringossa